Eilinen päivä alkoi ihan tavallisesti. Koska oli mun syntymäpäiväni suunniteltiin aamulla ukon kanssa kaakun ostoa ja pientä juhlistamista.

Noo, suoriuduttiin siitä sitten kumpikin töihin ja päivän piti olla melko tavanomainen.

Kaikki kuitenkin muuttui yhdellä puhelinsoitolla.

Käväisin nimittäin pikaisesti kotona kesken töiden ja kun palasin autolleni niin puhelin lakkasi juuri hälyttämästä. Katsoin puhelimesta kuka sieltä oli soittanut ja kun soitin takaisin niin se meni puhelinvastaajaan.

Vastaajan viestissä oleva nimi kuulosti hämärästi tutulta, mutta meni hetki ennenkuin osasin yhdistää nimen. Tämähän oli gynegologi jolla olin käynyt viime viikolla, Tajusin heti että jotakin pahaa on nyt tiedossa, koska gynegologi oli luvannut lähettää mulle kokeiden tulokset kirjallisena ja olen sen verran katsonut telkkarista draamasarjoja että lääkärit eivät pirauttele potilailleen ihan muuten vaan.

No siinä meni pari tuntia ja lääkäri soitti uudestaan.. kertoi että mun kohdun rungossa on pahanlaatuista solumuutosta. Että kohtu poistetaan pikaisesti ja sitten katsotaan tilannetta.

Se tuntui aika hassulta kuunnella sitä puhelimessa.."pahanlaatuista solumuutosta" Se puhui vaan solumuutoksista ja ihan puhelun lopuksi se sanoi " jos mulla olisi syöpä ja saisin valita minkä syövän ottaisin, niin ottaisin tämän"  Yritti kai lohduttaa, mutta kyllä se sana *syöpä* tuntui kauhealta.

Loppupäivä meni aivan kuin unessa. En pystynyt tekemään töitä koska sisällä myllersivät kaikki mahdolliset tunteet. Kotiin palattuani soitin ukolle ja kerroin uutiset se järkyttyi yhtä paljon ja tuli kotiin kesken päivän sekin.

Siinä me sitten itkettiin yhdessä ja ukko yritti kaikin tavoin tehdä mun oloni paremmaksi, Ihana ukkoseni jonka tuki on kyllä maailman paras asia.

Illalla käytiin vielä koirien kanssa lenkillä ja sen jälkeen annoin itselleni luvan juoda pari gintonickia, että sain hetken helpotuksen tähän ahdistukseen. Ne auttoivatkin ihme kyllä ja onnistuin nukkumaan kuin tukki koko yön putkeen.