Ennen ensimmäistä sädehoito kertaa mietin että minkälaista se olisi..mitä tarkoittaa ” paikallisesti” mun tapauksessa? Sattuisiko se..tulisiko huono olo sen jälkeen..Miltä se ylipäätään tuntuisi?
No, sitten koitti päivä jolloin oli eka hoitokerta. Menin siis sädehoitoklinikalle josta mut ohjattiin hoitohuoneeseen. Siellä oli gynekologinen hoitopöytä josta jo melkein arvasin miten se hoito tehtäisiin.
En nyt mene yksityiskohtiin mutta jos kerron että siinä mä sitten makasin ketarat levällään seuraavat 15 minuuttia niin jokainen käyttäköön mielikuvitustaan siitä mitä se ” paikallinen ” hoito tarkoitti. 
Itse sädehoito ei tuntunut oikeestaan miltään..vähän sellaista värinää mutta siinä kaikki. 15 minuutin jälkeen sain pukea ja pääsin kotiin..seuraavilla 2 kerralla sama homma.. näillä kerroilla mulla oli ipod mukana jota kuuntelin hoidon aikana.
Ainoa sivuvaikutus joka mulle tuli, oli mun kehossani erään kohdan osittainen tunnottomuus.. sädehoito ilmeisesti tuhosi jotain hermoja. Ei vaan tunnu siinä kohtaa minkäänlainen kosketus.
Sitten oli vielä lopputarkastus. Lääkäri tutki mut ja sanoi että kaikki näyttää hyvältä. Sanoi vielä että tämän tyyppinen syöpä harvoin on leviävää sorttia että mun tilanteeni näyttää hyvältä. Sanoi kuitenkin, että joudun käymään kontrolleissa seuraavat 3 vuotta kolmen kuukauden välein näin aluksi.
Kaiken tän jälkeen mulla on vähän skitsofreeninen olo..toisaalta tuntuu että mä tunnen itseni terveeksi..ruoka maistuu ( liiankin hyvin ) ja virtaa riittää päivittäisiin askareisiin..ja kuitenkin jossain alitajunnassa mietin...mitä jos se uusii..mitä jos se jäytää nytkin mun sisuskalujani?
Olen kyllä yrittänyt tolkuttaa itselleni että turha murehtia..murehdin sitten jos on aihetta...juuri nyt ei ole. Seuraava tarkastus on Heinäkuun 27 päivä näihin tunnelmiin..näihin sanoihin.
